30.10.13

Tänään oli kovin raskas päivä. Uusi omistaja (joka on ostanut Pferdeservice-Karlen tämänhetkisen tallin) muutti osan hevosistaan jo talliin. Meidän piti siis tunkea omat hevosemme tilapäiskarsinoihin, vanhaan talliin ja ulkoboxeihin. Piti siivota ja putsata koko talli ja samalla ehtiä juoksuttaa, maastoiluttaa ja ulkoiluttaa sekä muuttaa hevosten paikkoja. Huhhu! Uusi talli on alkanut näyttää vähän enemmän tallilta, mutta kestää vielä neljä viikkoa ennen kuin saamme muuttaa sinne. Eli neljä viikkoa hulluutta, hevoset neljässä eri paikassa ja tavarat ties missä! Toivon vaan että aika menee nopeasti, I can't wait että pääsemme uuteen talliin!

Huomenna toivon että asiat alkaa vähän rauhoittua (turha toivo) ja että pääsisin sinne hevosen selkään ihan kunnolla. Olen viime viikon ja tämän aikana saanut aika paljon verkata hevosia ratsuttajalle, mutta eihän se ihan sama asia ole. Tosin olen alkanut ottaa enemmän irti siitä pienestä "kevyttä ravia 10 min, harjoitus ravia 5 min" -ajasta. Ajattelen paljon istuntaa ja mietin että mitenköhän tämän hevosen saisi liikkumaan oikeinpäin, hehe. Suurin osa näistä hevosista on todella vaikeita ratsastaa! Tietenkin kun ne on niin nuoria ja myös niin huippuja että ne ovat melkein liian herkkiä. Mutta sitten kun ne saa liikkumaan oikein, niin voi että mikä tunne! Huomaa että ihmiset haluavatkin vähän penniä venyttää tällaisista hevosista!

3-vuotias oripoika. Niin kultainen!

Maastoilua

Ollaan saatu nyt kolme päivää peräkkäin ratsastaa maastossa. Mennään vaan käyntiä mutta ihanan rauhoittavaa päivän päätteeksi. Todella kauniit maisemat! Harmi vaan että niistä ei saa kovinkaan hyvin otettua laadukkaita kuvia.. Tässä kuitenkin pari yritystä. :)

Todiste että olen päässyt hevosen selkään saksassa!

Oma koti kullan kallis

Minun huoneeni.

Keittiö.

WC.

Näkymä "parvelta" jossa huoneet sijaitsevat.

Kaksi viikkoa

Nyt on kohta kaksi viikkoa kulunut uudella tallilla ja en ole paljon kirjoitellut tänne. Huomasin että minullahan ei ole kunnon kameraa joten kaikki kuvat tulevat suoraan puhelimesta joka ei ole mikään huippu-malli.

Kaksi viikkoa. Tuntuu että olisin ollut täällä paljon pitempään ja siksi haluaisin että kaikki sujuisi täydellisesti. Todella rankkaa työtä, aamulla aloitetaan klo 7:30 ja illalla lopetetaan silloin kun työt on tehty, joskus 17:00 joskus myöhempään, esim ilta-kahdeksaan voi helposti vierähtää työpäivä. Eli täällä ei mitään kahdeksan tunnin työpäiviä tunnetakaan. Vapaapäiviä minulla on ollut yksi (eilen) koko tänä aikana, onneksi sunnuntaisin yleensä lopetamme aikaisemmin. Eli normaali tallityöhän on just sit tätä!

Työpäivät näyttävät erilaisilta. En luule että tämä tulee olemaan minun työtäni sitten kun saadaan uusi talli valmiiksi. Kaikki on vähän sekaisin koska uutta suurta tallia ollaan rakentamassa koko ajan ja se pitäisi saada valmiiksi jo kuukauden sisällä. Uusi maneesi on jo rakennettu ja minä asun sen päädyssä pienessä huoneessa. Minulla ja yhdellä toisella tytöllä on yhteinen wc ja keittiö. Todella mukavat ja aivan käyttämättömät uudet tilat. Ranskalainen naapurini on ihana ja minulla on käynyt tuuri kun en osaa itse tehdä muuta kuin sekoittaa muroja maitoon, nyt saan sentään hyvää lämmintä ruokaa!

Tallissa asustelee noin kolmekymmentä hevosta, enimmäkseen estesukuisia. Ne ovat suurin osa nuoria, 4-7 on kai tavallinen ikä. Hevosten ulosmyynti hinta on keskiarvona noin 20 000. Eli aivan huipputallissa minä oleskelen. Ja kyllä nämä hevoset ovat täydellisessä kunnossa.. En ole saanut vielä ratsastaa montakaan kertaa, minun tehtäviini kuuluu useimmiten valmistella hevosia ratsuttajille, juoksuttaa ja putsata hevosia asiakkaita/kisoja/videoita varten. Asiakkaita käy tallilla melkein joka arki-päivä, onhan tämä myyntitalli. Tänään tuli ensimmäinen hevonen myytyä sinä aikana kun minä olen ollut täällä. Uusia hevosia tänne on tullut jo muutamia. Tosiaan luulen että työtehtäväni alkavat hiukan muuttua heti kun tilanne rauhottuu ja uusi talli valmistuu.

Mukavia ihmisiä, täydellisiä hevosia ja kohta upo-uusi talli! Kyllä nyt on hyvin asiat! :)

Tequila ja kesäilma!

Täällä on tosiaan +20 semmonen normaali, I LIKE :)

Pin-up

Luulen että olen rakastunut hevoseen. Pienen pienen hevosen nimi on Pin-up (siis oisko joku 160 max säkää) ja hän on 8-vuotias tamma. Hyppää superhyvin ja näyttää kasvavan 10 cm kun selkään nousee. Äh, kuka haluaa lainata minulle noin 30 000 €?! Tai siis antaa..

21.10.2013 Dettingen

Ei ole ollut aikaa eikä mahdollisuutta kirjoitella tänne blogiin ja en ajatellut nytkään kirjoittaa mitään romaania. Kaikki on todella uutta ja raskasta. En ole ikävä kyllä päässyt ratsastamaan kunnolla kuin kerran. Tosin olen ollut täällä vain vähän päälle viikon niin toivon hartaasti että se asia muuttuu! 

Kaikki työntekijät ovat kovin mukavia ja hauskoja. Hevoset on kyllä parhaimmasta päästä mitä olen koskaan nähnyt! Joka ikinen hevonen on top -kunnossa. Suurin osa hevosista on suht nuoria ja vähän lapsellisia, mutta ei sitä kyllä huomaa kun on ratsastaja selässä. Eli tulen kyllä kirjoittelemaan enemmän heti kun alkaa asiat selvitä johonkin suuntaan!

Ihana pikku New Star! Ja minun tekemät letit.. Täällä olen yhden viikon aikana varmaan letittänyt enemmän hevosia kuin koko elämäni aikana! ;)

Ei ainakaan mun heppa ;)

Ihana hevoseni! Eli tämmöisiä "rauhallisia" leikkejä hän harrastaa tallin 4-vuotiaan kanssa. Ei luulisi että Aapuli täyttää kohta 16. :D

Talvi 2013

Helsinki-Vantaa airport

Nyt sitten istuskellaan lentokentällä! Kauhean nopeasti on aika mennyt ja en vieläkään tajua että olen muuttamassa saksaan.. Tietenkin oli kovin vaikeaa jättää koira ja hepsu mutta onneksi ne ei lähde mihinkään ja niitä voi tulla moikkaamaan aina kun on mahdollista. :)
Pystynköhän ollenkaan nukkumaan ensi yötä kun yövymme hotellissa ja vasta perjantai aamuna menemme tallille? No, kai tämä hyvin menee!

Tallihommia

Koko tämän viimeisen viikonlopun jonka elän suomessa minulla on tallitöitä. Eli tänään heräsin 6:30 ja suuntasin kohti tallia. Tein aamutallin ja sen jälkeen pidin vielä elämäni ensimmäisen ratsastustunnin! Ihan hyvin meni, vähän aikataulusta myöhässä, mutta ei se mitään. Harjoiteltiin kevyttä istuntaa puomeilla ja kaikki ratsasti oikein siististi. Palautetta sain että olen kuin klikkeri-kouluttaja (aina kun koira tekee oikein, kouluttaja painaa klikkeriä ja sen jälkeen koira saa namin), huusin näköjään koko ajan hyvä, hyvä, hyvä, HYVÄ! Haha, no parempi niin. :)

Aatu ontui alkuviikosta, joten sillä on ollut vapaata nyt pari päivää. Eilen se ei ontunut kuitenkaan kovinkaan paljon, niin luulen että käyn kokeilemassa sitä tänään selästä. Luultavasti Aatusta tulee kuitenkin pilleri-mummo.. Eläinlääkäri (ja minä ja äiti) epäilee että on parasta antaa Aatulle koko sen loppuelämän särkylääkettä. Pääasia että Aapuli on tyytyväinen ja kivuton, jos se pärjää särkylääkkeillä ja vähällä liikutuksella niin se saa elää niin kauan kun sillä on hyvin asiat! Viime lääkekuurilla käytettiin Equioxx-lääkettä joka on lääke joka sopii erityisen hyvin hevosille joilla on nivelrikko. Tähän kuuriin Aatu vastasi todella hyvin, oli iloinen, positiivinen ja liikkui mielellään ja ontumatta. Elikkä tätä särkylääkettä jatketaan.

Mitäs tykkäätte? Onko tylsä lukea tällaisia "tavallisia" postauksia? Vai haluatteko vaan lukea joistain isoista tapahtumista? Tietenkin kun muutan saksaan minulla ei luultavasti ole näin paljon ylimääräistä aikaa kirjoitella tänne arki-juttuja..

wau

Tämmönen pinkki Spooks-merkkinen fleece tuli ostettua Reunokselta! Sain sen alennuksesta 60 €, ja koska minulla oli 50 € lahjakortti minun piti maksaa vaan 10 €. Yessss, mikä löytö! Enemmän väriä syksyyn nyt kaikille ;)

It's perfect

Tervetuloa!

Noniin, nyt on tarkoitus alkaa kirjoittaa jonkun näköistä blogia minun tekemisistäni. Blogin lay-out on juuri nyt hirveän näköinen, mutta minä en osaa tehdä sille mitään. Antaa olla, hehe. ;)

Olen siis Aino, 19 v, Kemiönsaarelta, Lounais-Suomesta. Olen harrastanut ratsastusta 8-vuotiaasta, jolloin aloitin ratsastuskoulun. Aika pian huomasin että tämä oli minun juttuni ja jatkoin ratsastamista useampaan kertaan viikossa sekä olin tallilla aina kun oli mahdollisuus. Joskus ylä-asteella kiinnostuin esteratsastuksesta kun pääsin hyppäämään ratsastuksenopettajan hienolla holsteinerilla.

Minä ja Condor -08

Minun nimipäivänäni 2009 äiti ja isi kertoivat että he aikoivat ostaa minulle oman hevosen. Olin tällöin juuri täyttämässä 15. Koeratsastuksessa rakastuin holsteiner ruunaan Catch Me If You Can, eli Aatuun. Tämä oli unelmieni täyttymys ja Aatu oli unelmieni hevonen. Ja siitä me sitten lähdettiin yhteiselle taivaleelle.

Minä ja Aatu -10

Kehityin huimaa vauhtia. Jo kesällä 2010 hyppäsin 100 cm luokkia (ratsastuskoulussa max. korkeus oli n. 80 cm ja kisoissa 60 cm)! Sen jälkeen onkin ollut alamäkiä ja ylämäkiä, valmentajien vaihtoa, erillaisia vammoja, mutta keväällä 2013 lopetimme yhteisen kisakautemme 110 cm -luokan voittoon! Alkukesästä Aatu-rakkaalle todettiin nivelrikko vasemassa etujalassa. Tämä tapaus tuli niin yhtäkkiä ja tietenkin on ottanut koville, mutta hevosten on pakko vaihtua jotta ratsastaja pääsee kehittymään. The cold truth about kilparatsastus.. Aatusta tuli sitten eläkeläinen, hän on kuitenkin kovin tyytyväinen kun saa syödä paljon omppuja ja maastoilla äitin kanssa. :) Äitille ja isille tietenkin suuuuuuuri kiitos, en ilman tätä mahdollisuutta olisi päässyt mihinkään!

Niin, kisaratsuni on siis eläkkeellä ja nyt pitäisi lähtä tästä johonkin suuntaan. Lähden siis saksaan! Tarkoitus on mennä Pferdeservice-Karle myyntitallille töihin. Luultavasti teen siellä vähän kaikkea, hevosten hoitoa sekä toivottavasti paljon ratsastusta. Talli on Münchenin ja Stuttgartin välisessä kylässä nimeltä Dettingen. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan (muistakaa että olen erittäin spontaaninen ja elän päivä kerrallaan) niin jään sinne kevääseen asti. Koko tämän välivuoden tarkoitus on kehittää minua ratsastajana sekä antaa minulle apua ammatinvalinnassa. Jossain vaiheessa pitää jatkaa opintoja ja sillon haluan tietää onko hevoset minulle ammatti vai harrastus.

Ensi viikon torstaina lähtee lentekone päin Müncheniä. Jännittää todella paljon, mutta kyllä tästä hyvä tulee! Eli tämä blogi on tarkoitettu kaikille jotka haluavat seurata matkaani suureen maailmaan! :)