Uusi kypärä

Koska olen maailman kömpelöin ihminen ja pudotin rakkaan Mountain Horse -kypäräni lattialle, minun oli pakko ostaa uusi pään turvaaja. Pudottelen kaikkea jatkuvasti ja joku kuukausi sitten tiputin kypäräni tallissa. On se joskus ennenkin tippunut, mutta tällä kertaa koko kypärän etuosa lähti irti. Hups! Sain sen takaisin, mutta liimat ovat irronneet ja todennäköisesti ei ole kovin turvallinen enää. Mutta kun olimme äitin kanssa nyt lauantaina ratsukaupassa sain ostettua uuden! Kokeilin Uvexia ja monta muuta kallista merkkiä mutta tuntui että kaikki heiluivat päässä. Minulla on todella erikoisen muotoinen pää (viimeksikin Mountain Horse oli ainoa merkki joka pysyi päässä). Löysin kuitenkin yhden joka asettautui täydellisesti. Ja se oli halvimmasta päästä! 89,90 €! Siis minä en ymmärrä miksi siellä suomessa pitää asua, kun siellä on niin älyttömän kallista.. Ja tässä kotsassa on kaiken lisäksi vielä bling blingiä. I like it!

Äh, ihana tämä Photo Boothin laatu..

Kysymys

Marika G24. tammikuuta 2014 9.29

Heips! Mistä/ mitä kautta löysit ton paikan missä nyt oot töissä? :) mulla on toukokuusta eteenpäin harjottelua ja ajattelin suunnata ulkomaille.. Jos sulla on jotain muita hyviä vinkkejä niin kerro ihmeessä! :)

Tällaisen kommentin sain Marikalta ja ajattelin vastata siihen postauksella jotta saadaan mahdollisimman monta ihmistä uskaltautumaan ulos suomesta!

Eli, löysin Pferdeservice-Karlen internetin kautta. Olin täysin varma että halusin pois suomesta ja saksa houkutteli paljon. Mietin myös muita maita, ei ollut väliä että minnepäin pääsisin, vaan kun se olisi "suurta maailmaa" eikä pientä putte-Suomea. Etsin Googlen avulla nettisivuja josta löytyisi eri työpaikkoja Euroopassa. Löysin monta, mutta paras oli mielestäni Yard and Groom, josta löytyy kaikkialta maailmalta hevosiin liittyviä työpaikkoja. Siellä voi klikkailla eri hakuja, mistä haluaa työpaikan, minkälaista työtä hakee ja mitä osaa ennestään. 

Sitten piti lähetellä meilejä. Niin paljon meilejä. Lähetin vissiin 20-30 työpaikkaan ympäri Eurooppaa ja kolmesta tuli vastaus. Oli se aika stressaavaa kun oli ne pari täydellistä paikkaa jonne olisi niin paljon halunnut päästä, muttakun ne ei koskaan vastanneet. Ja sitten Pferdeservice-Karle vastasi. En tiennyt ollenkaan minkälainen paikka se olisi, nettisivut oli huonot ja meileistä ei saanut kunnolla selkoa. Mutta minä päätin lähtä kokeilemaan. Sillä periaatteella elän koko elämääni. Kannattaa kokeilla uusia pelottavia asioita! Aina sitä pääsee pois. Jos tuntuu huonolta niin lähde heti seuraavalla viikolla takaisin Suomeen, mutta sillon olet ainakin yrittänyt.

Vähän juttuja joita kannattaa ajatella kun hakee työpaikkaa ulkomailta:

• Selaa paljon nettiä, löydät takuuvarmasti sivuja jotka ovat sinulle mieluisia.
• Kysele tuttavilta. Kun tarpeeksi mainostaa niin yhtäkkiä alkoikin löytyä äitin työkaverin tutun serkun kissan viime omistaja joka onkin töissä saksassa tallilla. Kyllä maailma on pieni ja kontakteilla pääsee pitkälle!
• Lähetä sähköpostia moneen moneen moneen paikkaan! Vaikka yksi paikka ei kiinnostaisi juuri sillä hetkellä, sinne on kuitenkin helppo lähettää viesti. Sitten jos he ovat kiinnostuneita voi miettiä uudestaan että haluaako sinne lähtä. Aina voi sanoa ei.
• Älä jää odottamaan yhtä vastausta. Vaikka löytäisit kaksi täydellistä tallia ja olet lähettänyt kumpaankin viestejä, ei ole sanottu että he vastaavat. Ja jos jäät odottelemaan jonkun kuukauden ja sitten he vastaavatkin että ei ole tarvetta, olet kuluttanut paljon aikaa.
• Lähde! Sitten kun jostain vastataan myöntävästi niin uskalla lähteä. Vaikka se ei olisikaan se paras mahdollinen paikka niin aina sitä voi muuttaa. Lähdin saksaan sillä periaatteella että minulla  olisi "jalkani toisessa maassa". Jos tuntuu huonolta työpaikalta, on sitten helpompi löytää uusi paikka kun on jo oikeassa maassa ja tottunut sen maan systeemeihin.

Hmm, sittenhän on tärkeää kaikki vakuutukset, turvallisuus, palkka, työajat jne jne jne joista kannattaa keskustella etukäteen. Mutta minusta tärkein on kuitenkin että saa lähdettyä. Se on vaikeaa, pelottavaa ja uutta, mutta niin iso kokemus! Vaikka talli olisikin tosi huono ja ällöttävä, niin se on kuitenkin kokemus ja sillon tiedät että tuollaiseen en ainakaan halua töihin. 

Toivottavasti tästä oli apua ja kyselkää ihmeessä jos jokin painaa mieltä! :)

Happy

Olen niin hirvittävän iloinen! Viikonloppu, jonka saan viettää rakkaan äitini kanssa, vaan lähestyy tiuhaan tahtiin! Hui, meillä tulee olemaan aivan mahtavan ihanan täydellinen viikonloppu. Olen myös iloinen koska asiat sujuvat niin kivasti töissä. Vaikka tuntuu joka aamu että no halleluujaa vaan kun pitää taas raataa yhdeksän tuntia, niin työ on kuitenkin hauskaa ja tärkein on että se ei tunnu työltä! Olen joka kerta yhtä yllättynyt kun saan palkkani loppukuusta käteen. En edes ajattele että saan rahaa tästä, olen vaan onnellinen kun saan olla joka päivä hevosten keskellä ja oppia uusia asioita näistä jättiläismäisistä vauvoista! Ja huomaan joka päivä yhä uudestaan että olen oikeassa paikassa. Vaikka tuntuu etten jaksaisi, niin tiedän sisälläni että tämä on juuri sitä mitä haluan. Ah, life is good!

A happy girl!

19.1.2014

Hei hui halo! On ollut aika hiljaista tällä blogilla nyt pari viikkoa. Minulla on ollut paljon tekemistä (niinkuin aina) ja arki on kulunut normaalisti joten ei ole ollut mitään superhienoja uutisia tänne. Työt tosiaan sujuvat oikein mukavasti tällä hetkellä! Kerroinhan että uusi ratsuttaja aloitti työt tämän vuoden alussa ja hän on todella reipas ja tietävä. Samanikäinen kuin minäkin niin olen lopultakin saanut tänne hauskaa seuraa. Lisäksi olen hengaillut Carinan kanssa parissa bileissä, joten tuntuu että saan koko ajan enemmän porukkaa ympärilleni, lovely!

Töissä Werner on aloittanut kokopäiväisesti täällä. Nyt meillä on Lea, Werner ja Verena jotka ratsastavat hevosia kuusi kertaa viikossa. Tosi hyvä kun hevoset pääsevät treenaamaan kunnolla ja minulla ei ole enään 10 hevosta juoksutettavana joka päivä, heh. Lisäksi pääsen ratsastamaan paljon enemmän nyt. Joka päivä satuloin hevosia Wernerille ja Verenalle ja samalla saan myös verrytellä pari hevosta. Normaali on ollut että ravailen noin kaksi hevosta päivässä ja välillä saan ratsastaa ihan kunnolla jonkun tai lähtä maastoilemaan jollain pollella. Treenaan paljon omaa istuntaani ja vaikutusta hevoseen. Nyt kun verkkailen niin monta erilaista hevosta niin minulla on täydellinen mahdollisuus panostaa eri hevosiin vaikuttamiseen. Olen todellakin edistynyt paljon siinä mielessä, mielestäni löydän nykyisin nopeasti miten juuri tämä hevonen toimii ja mitä apuja se kaipaa.

Maastossa Chardonnaylla.

Tänään minulla oli vapaapäivä ja olen viettänyt sen parhaalla mahdollisella tavalla. Nukuin kahteen hups, kävin suihkussa, söin suuren aamiaisen, luin paljon hevosblogeja sekä seurasin vähän sarjoja. Lisäksi olen siivonnut koko pikkuruisen huoneeni ja pessyt pyykkiä. Rakas äiti tulee tänne ensi viikonlopuksi! Olen odottanut tätä niin pitkään ja minulla on ollut jätti-ikävä äitiä! Lähdemme viettämään viikonloppua johonkin vähän isompaan kaupunkiin. Siitä tulee niin mahtavaa!

Kaikkea muuta jännää on myös luvassa. Helmikuun lopussa me järjestämme ensimmäiset kisat täällä ja maaliskuussa toiset. Lean oli tarkoitus lähtä yhdellä 5 v. tammalla koulukisoihin, mutta luultavasti ei pääse kun hevonen alkoi ontua yhtäkkiä. No, täällä muita hevosia treenataan jotta olemme sitten parhaita tällä kaudella! Hevosia myös myydään tiuhaan tahtiin, ensi viikolla lähtee luultavasti kolme hevosta ja eilen illalla saimme kivan lastin hevosia pihalle. Kuusi nuorta hevosta ja meillä ei ollut tarpeeksi karsinoita kaikille haha (ikuinen ongelma), joten neljä hevosta on asunut nyt hevosautossa. Voi että tätä rumbaa... I love it!

?

Minulla on vapaapäivä nyt ja olen viettänyt sen (niinkuin tavallista..) tv-sarjoja katsellessa. Kävin myös kaupassa ja on tarkoitus siivota ehkä vähän. Asia on sellainen että puhelintani ei jotenkin enää pysty yhdistämään tietokoneeseen, joten en saa kuvia siirrettyä. Ennen olen pystynyt tekemään tämän bluetoothin kautta. Joten ei ole uusia kuvia joita pystyisin laittaa tänne blogille ja siksi en ole ollut kovin motivoitunut kirjoittelemaan. No, kai minun pitää yrittää vielä nörtteillä että saataisin edes pari uudempaa kuvaa.

Sillä välin voitte katsella pientä nättiä Comtessia:

2014

Olen kovin spontaaninen henkilö ja kun kaikki huutavat omia uudenvuodenlupauksiaan niin meinaan yökätä. Istuin tässä parina päivänä miettimässä mitä minun lupaukseni olisivat. Mutta en minä pysty kirjoittamaan niitä alas. Tietenkin se olisi ihanaa pystyä sanomaan että tänä vuonna aion käydä salilla kerran viikossa tai tänä vuonna aion olla parempi ihminen. Minusta jos haluaa muuttaa jotain niin nouse heti ylös ja tee se, äläkä odota vuodenvaihteeseen.. Jos odotat vuodenvaihteeseen, niin yhtä hyvin voit odottaa pari kuukautta lisää, tai vaikka aloittaa sitä seuraavana vuonna tai hups sinne meni koko elämä!

En tykkää laittaa itselleni liikaa paineita. Olen aina rakastanut herkkuja, sipsejä, suklaata, kakkuja, nam. Nyt syksyllä kun tulin tänne saksaan niin ajattelin alkaa syömään terveellisesti. Mietin sitä monta päivää. Mutta en vaan pystynyt. Sinä aikana kun ajattelin että minun on pakko lopettaa mässäily, jokin minussa ei toiminut normaalisti. Voin huonosti ja stressasin. Kunnes yhtenä päivänä päätin: whatever, en ole tullut tänne jotta olisin parempi ihminen, olen tullut tänne tekemään töitä! Nyt minä voin paljon paremmin. Ja tiedän että pystyn syömään terveellisesti, lukio-aikana minulla oli kroppani hyvin hallinnassa. Mutta tiedän myös sen, etten voi hyvin jos minulla on jatkuva paine siitä mitä syön ja milloin.

En pysty siis keksimään itselleni uudenvuodenlupauksia. Tiedän että minulle tulee sellaisista vaan hirveä stressi ja voin psyykkisesti huonosti jos en pysty niitä toteuttamaan. Tosin minulla on tavoitteita joita haluaisin toteuttaa lähivuosina. Huom. Lähivuosina! En laita itselleni paineita että tämä minun pitää tehdä vuonna 2014 jne. Juuri tällä hetkellä minulla tosin ei ole kovin paljon tarkkoja tavoitteita, koska en omista kisakunnossa olevaa hevosta, enkä myöskään tiedä ollenkaan mitä teen ja missä olen syksyllä. Tarkoitus on hakea jatko-opintoihin, jotka ovat vielä vähän salassa, hehe. Mutta en tiedä pääsenkö sinne ja jos haen moneen paikkaan vai jäänkö vielä tänne vuodeksi tai kuka minä olen ja joo....

Minusta tärkein on että teemme juuri niinkuin itse haluamme! Jos haluat hakea yliopistoon, hae. Jos haluat matkustaa italiaan, lähde. Jos haluat ostaa vansit, osta. Jos haluat lähtä bileisiin, drink it up! Tällä periaatteella minä elän omaa elämääni ja se on ollut paras mahdollinen tapa elää! Tosin pitää miettiä myös seurauksia, mutta tärkein on tosiaan että pidät valinnoistasi. Life is too short to live a crappy one! 

Mahtava alku!

Eilen uusi ratsuttaja asettautui asumaan viereiseen huoneeseen. Hän on minun ikäinen, ihanan reipas ja mukava tyttö. Huomasin jo tänään kuinka paljon työtaakka vähentyi kun hän oli tekemässä töitä minun kanssani! Hauskaa että alkaa helpottua.

Tänään verryttelin aamulla kaksi hevosta Wernerille, ja ai kun ne toimivatkin hyvin! Ensimmäinen oli Larry, jolla olen kerran ennen mennyt. Tämä ruuna jännittyy helposti ja ei halua oikein rentoutua. Verkkasin aika pitkään ja ratsastin "yhden ohjan tuntumalla", niin että heppa uskaltaisi ottaa tuntumaa sisäkäteeni. Lopulta Larry rentoutui kokonaan ja alkoi venyttelemään kaulaa eteen alas oikein hienosti! Pystyin kevennellä pitkin ohjin, pohkeet kiinni ja hevonen kulki oikein päin. Se fiilis <3
Seuraavaksi oli luvassa Ukkato. Olen ratsastanut sitä parikin kertaa ja en ole saanut sitä kertaakaan menemään edes vähän oikeinpäin. Mutta tänään se sitten tapahtui. Otin kummatkin ohjat kunnolla tuntumalle ja sitten ratsastin paljon pohkeilla kohti kättä. Ja herrahan kuunteli! En saanut sitä rentoutumaan niin paljon että menisi eteen alas, mutta se liikkui oikeassa muodossa ja käytti hyvin selkäänsä. Olen ennen tehnyt sen virheen (joka minulla on usein tapana) että annoin liian paljon ohjaa pois, kun hevonen uskalsi nojata kuolaimeen. Nyt tiedän mitä tämä heppa tarvitsee.

Lounaan jälkeen lähdin maastoretkelle Chardonnayn kanssa. Ihanan rentouttavaa, vaikka olikin jäätävän kylmä tuuli, hurr! Sitten sain ratsastaa New Starin ihan itse! Ratsastin paljon kevyttä ravia jossa annoin tamman venyttää kaulaa aina kun se halusi, jonka jälkeen nostin laukan. Mietin Verenan kommentteja että pitää istua ihan hiljaa. Pidin ohjat tuntumalla, istuin hiljaa pohkeet kiinni ja voi mikä tunne! Pikku heppa laukkasi pyöreästi, muodossa suurin askelin. Sen jälkeen harjoittelin pohkeenväistöjä käynnissä ja laukannostoja käynnistä sekä ravista. Laukan jälkeen New Star lähtee vetämään helposti, niin treenasin että tamma rentoutuisi kunnolla kevyessä ravissa jokaisen laukkapätkän jälkeen. Kaikki sujui superisti, tamma oli kiltti ja on se aika luksusta ratsastella noin isossa maneesissa ihan itse! New Star on kyllä niin ihana hevonen, tykkään ratsastaa sitä tosi paljon!

Tämä päivä oli täydellinen! Olen saanut ratsastaa paljon ja kaikki on tuntunut helpolta ja hauskalta! Aivan mahtava alku vuodelle 2014!

Happy New Year!

Onnellista uutta vuotta kaikille! Toivottavasti vuosi 2014 tuo kaikille paljon hyviä hetkiä. Rakastakaa ystäviänne ja perhettänne, sekä ottakaa paljon aikaa itsellenne!

Luulin että eilen joutuisin istumaan yksin kotona kun kaikki muut olivat juhlimassa. On todella vaikeaa saada yhteyttä näihin ihmisiin, kun ei ole ehtinyt tutustua tarpeeksi moneen. Onneksi sain Carinan (kouluratsastaja lähitallilta) numeron ja pääsin hänen kanssa bileisiin! Olimme jossain palo-asemalla juhlimassa palomiesten kanssa, haha! No, ainakin sain nähdä todella paljon ilotulituksia ihan ampumispaikalta. Voi jestas, yksi mies oli hiukan kännissä ja ampui rakentin suoraan meidän ihmisjoukkoon! Onneksi ei käynyt mitenkään, kaikki juoksi alta pois ja raketti vissiin sammui. Mutta oli hiukan "läheltä piti" -tilanne, huhhu!

Tänään on ollut rauhallinen päivä töissä. Laitoin hevosia halliin, tarhaan ja käyntimatolle. Lopetin jo kello 13, nyt saa rentoutua kunnolla eilisen jälkeen!