Gotta love workin with horses..

Tänään olisin sitten saanut ratsastaa ainakin kolme hevosta. Mutta kun mutta kun. Ensimmäinen hevonen sitten päätti että tänään on liikaa energiaa ja herra pomppi pystyyn ja teki jättipukkeja sekä superloikkia. En putoa kovinkaan helposti mutta tänään oli kyllä lähellä! En tosin tänäänkään pudonnut, mutta yhden jättisuperhyppylpoikan aikana sain niksautettua jalkani jalustimessa. Jotenkin se venähti ja pamahti. Tämän jälkeen tietenkin jatkoin töitä urheana sisu-suomalaisena. Ratsastin jopa yhden hevosen tämän jälkeen. Mutta koko päivänä en ole pystynyt kävelemään kunnolla ja vaan koska otin niin ison määrän särkylääkkeitä niin pysyin ylipäätänsä pystyssä. Nyt illalla tutkin jalkaani paremmin ja sehän näyttää vähän epämuodostuneelta jalkapallolta. Ja hups heis, en pysty enään kävelemään. Ollenkaan. Joten huomenna vuorossa on lähtö kohti röntgeniä. Nyt toivotaan vaan että ei ole mitenkään murtunut tai jotain. Ja kisat olisi viikonloppuna. Helvetti.

Helmikuu

Hui, kun aika menee nopeasti! Nyt on jo melkein helmikuun puoliväli. Siis helmikuu? Ja 2014? Ää, minne tämä aika katoaa? Töissä sujuu nykyisin mukavasti. Meillä on hyvä tiimi kasassa, vaikka siitä puuttuu tällä hetkellä tallivastaava. No, huomenna tulee ehkä yksi mies tekemään tallia. Toivottavasti löytyisi joku työntekijä pian, nyt nimittäin on hiukan raskasta ensin hoitaa kaikki hevoset ja sitten vielä pitäisi tehdä tallihommia. Hymy huulilla ja laulellen kaikki sujuu! :)

Tämän kuukauden aikana tapahtuu paljon hauskaa! Ensinnäkin meille on tullut viisi uutta hevosta viimeviikkoina ja ne ovat kaikki todella kivoja. Sain ratsastaa tänään yhden niistä, ja voi vitsi! Mikä heppa! Kahdeksan vuotias kimo ruuna, todella suloinen ja niin mukava ratsastaa. Halusin vaan avata maneesin oven ja jatkaa laukkaamista Suomeen asti. Sitten ensi viikonloppuna meidän talli järjestää kisat. Hui, niin pian. Nyt kaikki treenaavat hullun lailla, enemmän töitä minulle heh. Kysyin Verenalta että aikooko hän osallistua Chardonnaylla ja hän vastasi että "yes, all of the horses go to the show". Huomenta vaan jos minun pitää laittaa kisakuntoon yli kolmekymmentä hevosta yhtenä viikonloppuna. Toivottavasti selviän hengissä.

Mutta heti tämän viikonlopun jälkeen pääsen levähtämään kuudeksi päiväksi! Nimittäin matkustan Portugaliin, jossa koko perhe kokoontuu! Siis, todellakin kokoontuu maailman jokaisesta kolkasta. Minä Dettingenistä, isi Roomasta, äiti Taalintehtaalta ja sisko Turusta. Miten meidän perhe on näin riehuva? Joka paikassa pitää asua. No äiti ja siskohan asuu kuitenkin Suomessa, mutta rakas isini keksi asua koko helmikuun Roomassa kirjoittelemassa kirjojaan. Mhm, normaalia. Kuitenkin tämä on jotenkin niin hauskaa että olemme joka paikassa koko ajan. Siitä lomasta tulee maailman paras! Ah, ihanaa nähdä perhettä ja ottaa vähän vapaata!

Kello on pari minuuttia yli yhdeksän ja olen niin uupunut että lähden tästä suihkun kautta nukkumaan. Öitä söpöt lukijani!

Maailman paras sisko ja minä Albufeirassa kesällä. Kohta nähdään, vanha paviaani! <3

Kuvia

Heitän tänne pari kuvaa jotka äiti otti iPadillään kun näytin hänelle tallia.

Finni. Maailman toisiksi ihanin hauva. :)

Calibrien ja suu oikeinpäin?

Coleen. Pieni hullu maastoponini <3

New Star.

Caitana.

Meidän keittiö/toimisto.

Catokia ja Finni.

Stuttgart oli todella kaunis kaupunki! Hurjan näköinen kirkko.

2.2.2014

Moikka moi!

Viime viikonlopun vietin Stuttgartissa maailman parhaan äitini kanssa! Näytin hänelle tallia ensin ja sitten lähdimme ratsukaupan kautta suureen kaupunkiin junalla. Chillasimme kahviloissa ja ravintoloissa, shoppailimme, kävimme hieronnassa ja suunnittelimme minun tulevaisuuttani. Aivan ihana viikonloppu aka mini-joululoma! Nyt on taas paljon helpompi nousta sängystä aikaisin joka aamu. Olihan se todella haikeaa lähtä takaisin Dettingeniin ja tuli pari tunteen purkaustakin, mutta olen niin ylpeä itsestäni kun jaksan vielä olla täällä ja en lähtenyt takaisin Suomeen vaikka minulla olisi ollut mahdollisuus. 

Töissä on todella mukavaa tällä hetkellä. Rakastan huomata kuinka paljon olen kehittynyt eri asioiden suhteen. Olen ratsastanut nyt pari päivää uudella hevosella ja se on mennyt ihan hyvin. Herra on kovasti jumissa mutta olen saanut sen jumpattua hyvin läpi ja rennoksi. Herra on muuten todella iso! Arvelisin 190 cm, mutta kuitenkin mukavan herkkä suusta ja kiva ratsastaa. Ruuna tuli Verdenin huutokaupasta josta ostimme myös kaksi muuta hevosta, Facebook -nimisen ruunan sekä Auf Geht's -nimisen tamman. Kaikki näyttävät suhteellisen lupaavilta ja oli kiva saada vähän parempia hevosia kun viimeksi saimme lastillisen pönttöpäitä.

Hehe, siis ne viisi nuorta hevosta jotka tulivat pari viikkoa sitten ovat osoittautuneet aika huonoiksi. Yhdellä (vai kahdella?) pystyy hyppäämään jo rataa ihan hyvin ja ne vaikuttavat lupaavilta. Mutta ne kolme muuta.. huhhu. Yhtä ei ole vielä sisäänratsastettu ja sehän hermostui totaalisesti kun Lea yritti ottaa vähän ravia liinassa. Seurauksena että tamma alkoi pomppia ja nousi pystyyn ja hepan niska iskeytyi Lean silmään.. joka on nyt sitten musta ja turvonnut. Sitten toisen hepan piti tehdä sama juttu ja raukka-ratsuttajalla on nyt sitten naama ihan pilalla. Kivoja tyyppejä nuo hevoset.

Muuten äiti otti kasan kuvia kun oli täällä tallissa, mutta hänhän päätti lähettää kaikki kuvat eri sähköposteissa.. Joten saatte kuvia sitten kun olen ladannut kaikki parisataa sähköpostia erikseen tietokoneelleni. 

Tänään on sunnuntai joten töissä oli ihanan leppoisaa. Laitoin kaksi hevosta kuntoon kun yksi lähtee uuteen kotiin tänään ja toinen klinikalle. Muuten juoksutin kaksi pollea (+käyntimatto, halli, hevosten vammojen hoito jne.) ja töiden jälkeen olen pessyt pyykkiä ja siivonnut. En ymmärrä miten huoneeni lattia voi kerätä niin himputin paljon puruja ja heinää? En kai minä asu karsinassa sentään?!

Kuva kun juoksutin Unabellin riimussa.

Uusi kypärä

Koska olen maailman kömpelöin ihminen ja pudotin rakkaan Mountain Horse -kypäräni lattialle, minun oli pakko ostaa uusi pään turvaaja. Pudottelen kaikkea jatkuvasti ja joku kuukausi sitten tiputin kypäräni tallissa. On se joskus ennenkin tippunut, mutta tällä kertaa koko kypärän etuosa lähti irti. Hups! Sain sen takaisin, mutta liimat ovat irronneet ja todennäköisesti ei ole kovin turvallinen enää. Mutta kun olimme äitin kanssa nyt lauantaina ratsukaupassa sain ostettua uuden! Kokeilin Uvexia ja monta muuta kallista merkkiä mutta tuntui että kaikki heiluivat päässä. Minulla on todella erikoisen muotoinen pää (viimeksikin Mountain Horse oli ainoa merkki joka pysyi päässä). Löysin kuitenkin yhden joka asettautui täydellisesti. Ja se oli halvimmasta päästä! 89,90 €! Siis minä en ymmärrä miksi siellä suomessa pitää asua, kun siellä on niin älyttömän kallista.. Ja tässä kotsassa on kaiken lisäksi vielä bling blingiä. I like it!

Äh, ihana tämä Photo Boothin laatu..

Kysymys

Marika G24. tammikuuta 2014 9.29

Heips! Mistä/ mitä kautta löysit ton paikan missä nyt oot töissä? :) mulla on toukokuusta eteenpäin harjottelua ja ajattelin suunnata ulkomaille.. Jos sulla on jotain muita hyviä vinkkejä niin kerro ihmeessä! :)

Tällaisen kommentin sain Marikalta ja ajattelin vastata siihen postauksella jotta saadaan mahdollisimman monta ihmistä uskaltautumaan ulos suomesta!

Eli, löysin Pferdeservice-Karlen internetin kautta. Olin täysin varma että halusin pois suomesta ja saksa houkutteli paljon. Mietin myös muita maita, ei ollut väliä että minnepäin pääsisin, vaan kun se olisi "suurta maailmaa" eikä pientä putte-Suomea. Etsin Googlen avulla nettisivuja josta löytyisi eri työpaikkoja Euroopassa. Löysin monta, mutta paras oli mielestäni Yard and Groom, josta löytyy kaikkialta maailmalta hevosiin liittyviä työpaikkoja. Siellä voi klikkailla eri hakuja, mistä haluaa työpaikan, minkälaista työtä hakee ja mitä osaa ennestään. 

Sitten piti lähetellä meilejä. Niin paljon meilejä. Lähetin vissiin 20-30 työpaikkaan ympäri Eurooppaa ja kolmesta tuli vastaus. Oli se aika stressaavaa kun oli ne pari täydellistä paikkaa jonne olisi niin paljon halunnut päästä, muttakun ne ei koskaan vastanneet. Ja sitten Pferdeservice-Karle vastasi. En tiennyt ollenkaan minkälainen paikka se olisi, nettisivut oli huonot ja meileistä ei saanut kunnolla selkoa. Mutta minä päätin lähtä kokeilemaan. Sillä periaatteella elän koko elämääni. Kannattaa kokeilla uusia pelottavia asioita! Aina sitä pääsee pois. Jos tuntuu huonolta niin lähde heti seuraavalla viikolla takaisin Suomeen, mutta sillon olet ainakin yrittänyt.

Vähän juttuja joita kannattaa ajatella kun hakee työpaikkaa ulkomailta:

• Selaa paljon nettiä, löydät takuuvarmasti sivuja jotka ovat sinulle mieluisia.
• Kysele tuttavilta. Kun tarpeeksi mainostaa niin yhtäkkiä alkoikin löytyä äitin työkaverin tutun serkun kissan viime omistaja joka onkin töissä saksassa tallilla. Kyllä maailma on pieni ja kontakteilla pääsee pitkälle!
• Lähetä sähköpostia moneen moneen moneen paikkaan! Vaikka yksi paikka ei kiinnostaisi juuri sillä hetkellä, sinne on kuitenkin helppo lähettää viesti. Sitten jos he ovat kiinnostuneita voi miettiä uudestaan että haluaako sinne lähtä. Aina voi sanoa ei.
• Älä jää odottamaan yhtä vastausta. Vaikka löytäisit kaksi täydellistä tallia ja olet lähettänyt kumpaankin viestejä, ei ole sanottu että he vastaavat. Ja jos jäät odottelemaan jonkun kuukauden ja sitten he vastaavatkin että ei ole tarvetta, olet kuluttanut paljon aikaa.
• Lähde! Sitten kun jostain vastataan myöntävästi niin uskalla lähteä. Vaikka se ei olisikaan se paras mahdollinen paikka niin aina sitä voi muuttaa. Lähdin saksaan sillä periaatteella että minulla  olisi "jalkani toisessa maassa". Jos tuntuu huonolta työpaikalta, on sitten helpompi löytää uusi paikka kun on jo oikeassa maassa ja tottunut sen maan systeemeihin.

Hmm, sittenhän on tärkeää kaikki vakuutukset, turvallisuus, palkka, työajat jne jne jne joista kannattaa keskustella etukäteen. Mutta minusta tärkein on kuitenkin että saa lähdettyä. Se on vaikeaa, pelottavaa ja uutta, mutta niin iso kokemus! Vaikka talli olisikin tosi huono ja ällöttävä, niin se on kuitenkin kokemus ja sillon tiedät että tuollaiseen en ainakaan halua töihin. 

Toivottavasti tästä oli apua ja kyselkää ihmeessä jos jokin painaa mieltä! :)

Happy

Olen niin hirvittävän iloinen! Viikonloppu, jonka saan viettää rakkaan äitini kanssa, vaan lähestyy tiuhaan tahtiin! Hui, meillä tulee olemaan aivan mahtavan ihanan täydellinen viikonloppu. Olen myös iloinen koska asiat sujuvat niin kivasti töissä. Vaikka tuntuu joka aamu että no halleluujaa vaan kun pitää taas raataa yhdeksän tuntia, niin työ on kuitenkin hauskaa ja tärkein on että se ei tunnu työltä! Olen joka kerta yhtä yllättynyt kun saan palkkani loppukuusta käteen. En edes ajattele että saan rahaa tästä, olen vaan onnellinen kun saan olla joka päivä hevosten keskellä ja oppia uusia asioita näistä jättiläismäisistä vauvoista! Ja huomaan joka päivä yhä uudestaan että olen oikeassa paikassa. Vaikka tuntuu etten jaksaisi, niin tiedän sisälläni että tämä on juuri sitä mitä haluan. Ah, life is good!

A happy girl!